Kategoriat
Uncategorized

Money talks

Kiitokset Arille kommenteista. Mielummin olisin kyllä ottanut joltakin sen dollaripinon näiden juttujen palkaksi. Sehän nykyään onkin muotia – kaikesta pitää saada vähintään rahaa ja mielellään vielä jotain palkan lisäksi.

Lehdissä on vertailtu useaan otteeseen eri harrastusten hintoja ja samalla päivitellään sitä, että miten kaikilla ei ole enää varaa harrastaa. Syöksykierre on jo alkanut eikä loppua ole näkyvissä – hinnat nousevat varmasti joka vuosi. Joskus hinnan nousu on maltillinen inflaatiokorotus ja joskus hinnat hyppäävät kuin kansanedustajien palkat verrattuna duunareihin. Varmaa on ainoastaan se, että hinnat eivät enää laske.

Seuralla on tänä päivänä melkein pakko olla joku palkattu työntekijä. Isommissa kokoaikainen ja pienemmissä sitten osa-aikainen. No ehkä on jotain pieniä seuroja joissa ei ole jäseniä tai joukkueita kuin pari-kolme – ja näiden seurojen hommat pyörivät omien töiden ohessa. Seuran palkatut työntekijät syövät vuosibudjetista ison siivun mutta onneksi tänä päivänä on erilaisia seuratuki-järjestelmiä, joista saa palkka-apua ensimmäisiksi vuosiksi.

Kun seura palkkaa jonkun ”tekemään työtä” niin seuran toimintatapohin tulee iso muutos. Aiemmin kaikki työt on pitänyt tehdä talkoilla käytännössä ilman henkilökohtaista korvausta. Talkoot ovat seuran juttu ja siinä on suurin osa mukana. Palkattu työntekijä saakin äkkiä itselleen kasan töitä ja muut pääsee vähemmällä. Ihan reilua kun sille jollekin siitä kerran ihan oikeasti maksetaankin…?

Pitäisikö minun sitten lähteä tekemään jokin pikku homma ilman korvausta – no ei tietenkään. Ja miksi minun pitäisi jakaa kolmen tunnin talkootyöstä ansaitsemani kolme kymppiä niiden kanssa jotka eivät tehneet mitään? Eihän siinä ole mitään järkeä. No ei ole. Nykyinen verotusmalli, mikä kieltää talkootyöllä ansaitun rahan jyvittämisen tekijöiden mukaan, syö lopunkin hyödyn talkoista.

Olen saanut liian läheltä seurata miten yhden joukkueen pelaajia koitettiin saada tekemään heille täydellistä talkoohommaa ja siitä saadut rahat olisi siirretty suoraan joukkueen matkakassaan seuraavaa bussilaskua pienentämään. Kahdestakymmenestä pelaajasta pari olisi (puolipakolla) lähtenyt. Lopulta kasaan saatiin tarvittava määrä, eli vajaat kymmenen pelaajaa, kun talkoorahasta luovuttiin ja vaihdettiin yhteinen talkookorvaus oikeaksi palkaksi.

Olisiko tilanne ollut toinen, jos talkoisiin osallistuneet pelaajat olisivat maksaneet bussilaskusta kympin vähemmän kuin muut? Olisiko tilanne ollut väärin niitä kohtaan jotka olisivat kuitenkin säästäneet viitosen tekemättä mitään?

Ei olisi varmasti ollut väärin (paitsi verottajan mielestä), mutta jostain syystä en silti enää oikein usko, että pelaajia olisi kuitenkaan tullut enemmän talkoisiin. Valitettavasti talkoiden tekeminen taitaa olla so last season – vapaaehtoistyöstä puhumattakaan.

Ei harrastaminen ole oikeasti kallista. Paljon kalliimpaa on se, että olemme luoneet tällaisen itsekkään ilmapiirin, missä kaikki mitataan henkilökohtaisella ansiolla ja sitä kautta maksut siirtyvät puhtaasti kukkarosta maksettavaksi. Puhumattakaan siitä menetyksestä, että lapsemme eivät enää tule tietämään miksi talkoita tehdään ja mitä talkootyö parhaimmillaan on.

Kategoriat
Uncategorized

Yhteenvetoa

Tämä – tai Fortum Tutor – blogi on minun ensimmäinen ja ainoa blogi. Netti on pullollaan blogeja joita luetaan tai ei lueta.

Esitin aikoinaan Fortumille kolme epäkohtaa koskien heidän blogialustaa:

  • Blogeja ei voinut kommentoida.
  • Blogeista ei ollut (ainakaan minun tunnuksillani) mitään lukija tilastoja.
  • Blogit oli piilotettu www-hakukoneilta – jos et ole googlessa, et ole netissä.

Näihin asioihin ei tullut koskaan parannusta tai vastausta miksi asiat ovat näin. Minulla ei siis ollut mitään tietoa siitä herättikö juttuni keskustelua tai ajatuksia ja lukiko niitä ylipäätänsä kukaan. Se on varmaa, että kukaan ei niihin ainakaan törmännyt vahingossa. Toki mainostin juttujani facessa ja sinne jotain peukkuja aina välillä ilmaantuikin – samoin tosielämän facella tuli hyvääkin palautetta.

Sitten kun Fortum Tutor -sivusto uudistui lentopallon vuoksi (hieno laji sekin vaikka sorsiikin yhtä tai kahta lukuunottamatta lyhyitä ihmisiä), niin blogit hävisivät. Onneksi tekstit olivat tallessa ja päätin heittää ne tänne noin viikon välein.

Tässä blogialustassa tekstejä on mahdollista kommentoida, näen laskurit sivulatauksista ja yllättäen myös googlen hakurobotti on indeksoinut jo blogini. Nyt ne ovat oikeasti netissä!

Silti haluamaani keskustelua ei ole syntynyt. Tämän vuoksi ja tätä tarinaa missään mainostamatta uusi teksti tulee vasta kun joku kirjoittaa jonkin oikean kommentin johonkin aiempaan tekstiini – tai vaikka tähän. Tai muuten uutta tarinaa tulee vasta kun eteeni ladotaan pino dollareita…?